Samaa verta.


Ryttyyn valvotut lakanat.
Nuokuttu päivä.
Velvollisuuksiin piiskaus.
Lupalappu puuttuu.

Sydän jättää lyönnin väliin.
Yksi sen vanhoista sirpaleista uppoaa syvemmälle lihaan.
Tiedän mitä se tarkoittaa.

Se tarkoittaa ikävää.
Tarkoittaa huonommuutta, jota saatte mut tuntemaan.
Se tarkoittaa miellyttämisen halua.
Virtaahan meissä sama veri.

Se sama veri, jota itsessäni inhoan.
Jonka haluan valuttaa viemäriin.
Jota häpeän.

Annanko itselleni luvan olla pitämättä teistä.
Aivan, niin kuin te ette ole koskaan pitäneet minusta.
Pitäneet vertaisenanne.
Ainoastaan naurunaiheena, häpeätahrana.

Te olette silti osa minua.
Historiaani.
Josta vain harva tietää.
Mistä tuo viha minua kohtaan kumpuaa?

Ainoat ihmiset, jotka pystyvät siihen itseäni paremmin.
Ei se tyhjästä kumpua.
Näettekö te sen minkä minäkin?
Teiltä en sitä pysty kätkemään.

Pillahdan itkuun.
Kuinka pärjäät pikkuveli?
Anna merkki.
Oletko hengissä vielä?

Mä ymmärrän sua hyvin.
Mäkin haluisin kadota lääkkeisiin.
Haluaisin hautautua aineisiin.
Mä ymmärrän, mutta tuu pois sieltä.
Tuu pois.
Oo kiltti.

Sä olit mulle aina se kaikkein tärkein.
Se rakkain.
Kuinka sä saatoit tehdä mulle näin?

Meitä on kaikkiaan kuusi.
Isä oli nopea siittämään.
Hitaampi rakastamaan.

Jokaisella oma tarinansa.
Toinen toistaan rumempi.

Näin kahta teistä faijan hautajaisissa.
Luulin kaiken olevan fine.
Haudattuna isän mukana.
Ei ollut.
Kai se kaikki kuolee vasta mun mukana.

En ehkä pidä teistä.
Mutta luoja yksin tietää kuinka paljon teitä rakastan.

Rukoilen teille kaikkea hyvää.
Ei kukaan ansaitse tätä kaikkea kuonaa,
jota sydämemme kantaa.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.