Elämäntaparemontti.


Kuukausi on vaihtunut ja on aika kertoa teille mitä herkuton kuukausi on saanut kehossani aikaan. Ja miten se sujui.

Aika kivuttomasti meni. Yksi oikein iso mieliteon hetki oli. Meinasin jo sanoa miehelle, että nyt lähdettiin pullakahveille. Muuten pääsin helpolla.

Painoa lähti 2,7kg. Todella hyvin siis. Ottaen huomioon, ettei painonpudotus ollut tässä edes tarkoitus. Huomaa kyllä, että ikää on tullut ja laihtuminen on hankalampaa, koska ennen olisi lähtenyt tuplasti.

Lenkit sujuvat nyt paremmin, kuin alkukuusta. Mieliala on parempi nyt, joten saan enemmän mielihyvää ulkoilusta. Mutta raskasta se on. Olen todella rapakunnossa. En ole eläissäni ollut näin huonossa kunnossa. Minulla on aina ollut vähintään kohtalainen yleiskunto. Ei ole enää. Mutta tästä pääsee vain ylöspäin.

Väsymys on kova. Olen yrittänyt siihen kiinnittää huomiota. Rupesin viikko sitten syömään d-vitamiinia purkista. Ennestään menee jo rauta ja magnesium. Jos en syö rautaa purkista hemoglobiini tai ferritiini tippuu välittömästi alle viitearvojen. Magnesiumia käytän illalla vaivaaviin levottomiin jalkoihin.

Ketipinor 25mg pilleri (unta tuomaan iltaisin) on vaihtunut kaksi päivää sitten puolikkaaseen eli 12,5mg. Joten yritystä on… Voihan olla, että tämä väsymys johtuu keväästä, masennuksesta tai jostain muusta mitä en elintavoilla pysty ratkaisemaan, mutta yrittänyttä ei laiteta. (Ihmeellinen sanonta.)

Jatkan pienten muutosten tekemistä elintavoissani. Tämän huhtikuun agenda olkoon se, että aamupalalla syön puuron marjoilla ja kylkeen keitetty kananmuna. Huomasin nimittäin, että mun tulee syötyä aamulla ja illalla leipää. Eikä tule muuten oikein nautittua marjoja eikä kananmunaa päivän aikana. Näin saan hiukan monipuolisemman ruokavalion.

Toinen tavoitteeni on lisätä joka viikkoon yksi puolen tunnin lenkki. Sitten tulee käytyä lenkillä kahdesti viikossa.

Arkiaktiivisuutta taas lisään, niin että imuroin kerran viikossa. Mieheni on tällä hetkellä hoitanut meidän perheen imuroinnit. Voisin osan siitä ottaa omalle kontolleni. (Mitä tuokin tarkoittaa?)

Jatkossa en herkutteluun suhtaudu ihan näin ehdottomasti. Eli esimerkiksi kyläreissuilla voin halutessani ottaa pullan tjs. (Ihan niin, kuin kävisin joskus muka kylässä.) Mutta en vielä toistaiseksi salli niitä tässä kotona. Ajatus on siis noudattaa elämäntapaa, joka on suhteellisen terveellinen, mutta jota voin jatkaa loppuelämäni. Että voisin hyvin, en lihoisi ja saisin itseluottamusta.

Pidän teidät ajantasalla projektin edetessä. Vaa´alla käyn vain kuukauden välein. Antaa hieman osviittaa.

Pienin askelin, ei äkkirykäisyllä.

Ole sinäkin lempeä itsellesi. Aurinkoista viikonloppua rakkaat ihmiset! <3

Käykäähän tsekkaamassa Instani ja Faceni.

Tee masennuksesta ystäväsi
”Olisi pitänyt arvata”, sanoi Ihaa. ”Loppujen
lopuksi ei ole aihetta valittaa. Minulla on
ystäväni. Vasta eilen joku puhui minulle. Ja viime
viikolla – vai oliko se edellisella – Kani törmäsi
minuun ja sanoi: ”Voi harmi!” Se on sitä
Seuraelämää. Aina sattuu ja tapahtuu.”

(Kirjasta Ihaan pieni kirja synkeydestä. Kirjoittajat A.A. Milne ja E.H. Shepard.)


Yksi vastaus artikkeliin “Elämäntaparemontti.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.